Pakolaisryhmä

Olemme päättäneet organisoida Amnestyn Suomen osaston pakolaistyötä uudella tavalla. Erikoisryhmä korvataan teemakoordinaatiolla, jonka muodostaa yksi tai muutama henkilö, jotka on henkilökohtaisesti nimetty teemakoordinaattoreiksi ja jotka ovat sitoutuneet toimimaan siinä roolissa yhdessä sovituilla tavoilla tietyn ajan. Tällainen systeemi on käytössä maakoordinaatioiden osalta, teema-asioissa toimii jo kuolemanrangaistuskoordinaatio ja muidenkin teemojen / erikoisryhmien osalta pohditaan, kumpi vaihtoehto on toimivampi.

Ida jatkaa teemakoordinaattorina ja rekrytoinemme lisää koordinaattoreita myöhemmin tänä vuonna. Rekrytoinnista ilmoitetaan Amnesty-lehdessä ja nettisivulla. Jos joku teistä olisi kiinnostunut ryhtymään teemakoordinaattoriksi, ota yhteyttä Outi Lepolaan toimistolla. Teemakoordinaattorilta edellytetään asiantuntemusta ja/tai kokemusta pakolaisiin liittyvissä kysymyksissä ja halua sitoutua aktiiviseksi toimijaksi Amnestyn pakolaistyössä.

Pakolaisryhmän sähköpostilista lakkaa toimimasta (tai ainakaan sitä ei enää aktiivisesti käytetä).

Outi ja Ida

Olen itse moneen otteeseen etsinyt vuoden 2006 Turvapaikkapeliä löytämättä sitä. Tässä on nyt linkki tulevaisuuden varalta.

EU/JHA
09/01/2008 (Agence Europe) - Former Czech and Polish presidents Vaclav
Havel, Lech Walesa and Aleksander Kwasniewski have called on the EU to
reduce the cost of Schengen visas for Belarusians from €60 to €35, the CTK
agency reported on 9 January, according to a Czech Association for
International Affairs document. This document says that freedom of movement
can help the process of democratisation in Belarus. The spokesman for the
Czech foreign minister argued for change to the current situation. Before
the enlargement of the Schengen area, Belarusians could travel into the
Czech Republic for €15 and into Poland and Lithuania for €5. (B.C.)
COPYRIGHT AGENCE EUROPE© NOT AVAILABLE FOR RE-DISSEMINATION

(EU) EU/JHA
09/01/2008 (Agence Europe) - Greek harbour police arrested 9,240 immigrants
entering the country illegally in 2007, a total almost three times as high
as in 2006, the Greek Merchant Navy Ministry announced on Tuesday 8
January. Some 2,000 people were arrested during the months of November and
December alone, the Ministry stated. Coastguards also arrested 196 people
traffickers, mainly teenagers, and seized 161 vessels. In 2006, harbour
police arrested almost 3,500 illegal immigrants and 120 traffickers,
seizing 68 vessels. During the first ten months of the year, harbour police
also arrested more than 1,200 migrants trying to leave Greece illegally to
travel to Italy. Greece has recently repeated its request for European aid
to tighten its maritime borders to cope with illegal immigration (see
EUROPE 9575). (B.C.)

Tästä sivusta löydätte lisää infoa projektista Child Protection Project, jossa töitä tehdään myös pakolaislasten puolesta. Newsletterin kautta saa infoa mm. ihmiskaupasta, paperittomien lasten kohtalosta Euroopassa, yksintulleista jne...

Latest News…

· UNHCR has confirmed that there is a return movement of Iraqi refugees, particularly from Syria.

· UNHCR have noted that around 1500 people cross back to Iraq each day, with maximum 500 crossing into Syria.

· UNHCR research paper on the situation of Iraqi refugees in Europe available at: http://www.unhcr.org/research/RESEARCH/470c9be92.pdf

· The long awaited FAFO study, which estimated the number of Iraqis in Jordan at between 450 – 500,000, was released on 14 November www.fafo.no

· A fire destroyed UNHCR’s warehouse near Damascus on 18 October, destroying 7,000 tents

· The remaining Palestinian refugees in Ruwayshed refugee camp in Jordan departed in October.

· United Arab Emirates donates US$10 million to UNHCR for Iraq projects in Syria.

Hei kaikki

Täältä löydätte mielenkiintoinen ja tuore raportti Kreikan tp-käytännöistä.

Ida

Paikallis- ja pakolaisryhmien yhteiseen kokoukseen on nyt varattu "alakerran neukkari" klo 17-19.30 21.11.2007. Kokoustilaan saavutaan sisäpihan puolelta: oikea ovi löytyy, kun kävelee oikealta ohi D-rapun päädyn, josta vanhastaan tullaan toimistoon, ja jatkaa seinustaa eteenpäin roskiskatoksen vasemmalla puolella pysytellen. Ovessa on Amnesty-kyltti.

Paikalla on siis Pakolaisneuvonnan lakimies Marjaana Laine(nykyisin väliaikaisesti töissä Vähemmistövaltuutetun toimistossa)sekä Outi ja Markus, jotka kertovat Amnestyn pakolaistyöstä. Alustusten jälkeen ja niiden aikana voisimme keskustella siitä, miten paikallisryhmät voivat halutessaan osallistua pakolaisaiheiseen toimintaan.

Tervetuloa paikalle sankoin joukoin!

Irak:
PALESTIINALAISPAKOLAISET SYVÄSSÄ AHDINGOSSA
Palestiinalaispakolaiset ovat poikkeuksellisen suuressa vaarassa Irakin
kaaoksessa. Satoja palestiinalaisia on murhattu vuodesta 2003, ja usein
ruumiissa on ollut merkkejä kidutuksesta. Irakin hallitus ei suojele heitä
riittävästi, eivät myöskään Yhdysvaltojen johtamat monikansalliset joukot.
Monet kotinsa jättämään joutuneet palestiinalaiset elävät järkyttävissä
oloissa lähelle Syyrian rajaa kyhätyissä pakolaisleireissä. Irakin noin 15
000 palestiinalaispakolaiselle ei ole juuri löytynyt sijoituspaikkoja
muissa maissa. Myös Syyria ja Jordania ovat olleet haluttomia päästämään
palestiinalaisia alueilleen.
Lisätietoa:
http://web.amnesty.org/library/Index/ENGMDE140302007

Irak:
SYYRIA JA JORDANIA KANTAVAT PAKOLAISKRIISIN SEURAUKSET
Amnesty on huolissaan Syyrian ja Jordanian aikeista tiukentaa Irakin
vastaisten rajojensa valvontaa. Tiukennusten myötä irakilaisille jäisi
entistä heikommat mahdollisuudet paeta kotimaassaan riehuvaa väkivaltaa.
Amnestyn tuore raportti paheksuu kansainvälistä yhteisöä siitä, että se on
jättänyt Irakin naapurimaat yksin vastaamaan liki kahden miljoonan Irakin
pakolaisen tarpeista. Maat tarvitsevat mm. taloudellista ja teknistä apua
kyetäkseen huolehtimaan Irakin pakolaisten terveydestä, koulutuksesta ja
muista tarpeista. Raportti moittii kansainvälistä yhteisöä myös hitaasta
turvapaikkojen myöntämisen tahdista kaikkein haavoittuvimmassa asemassa
oleville irakilaisille.
Lisätietoa:
http://web.amnesty.org/library/Index/ENGMDE140412007 

Elokuva "Exile Family Movie" Andorrassa (Eerikinkatu) 3.10.2007.

Tässä lisää infoa leffasta ja paikasta/lipuista.

Voitte vaikka mulle "ilmoittautua" niin järjestetään jonkinlainen yhteislähtö sitten sinne!

No Torture Here! -kampanjan vetoomusten luovutuspäivä on saatu varmistettua! Vetoomusviirit luovutetaan Yhdysvaltain Suomen suurlähetystöön tiistaina 18.9. Virallinen vastaanotto lähetystössä on klo 14.30. Tarkoituksena on rakentaa luovutustilaisuuden ympärille näkyvä tempaus eli kuljettaa viirit pitkänä ketjuna ja näyttävänä kulkueena paikan päälle. Yksityiskohdat kulkueen aikataulusta ja reitistä varmistuvat vielä kunhan saadaan tieto, onko luovutus myös pääministerille mahdollinen samana päivänä - varmistusta Vanhasen sihteeriltä odotellaan vielä. Joka tapauksessa liikkeellä ollaan tuolloin tiistaina iltapäivän aikana. Aamulla olisi tarkoitus järjestää täällä Helsingissä vielä "aamuruhkatempaus" n klo 7.30-9 - kerätään viimeisiä allekirjoituksia työmatkalaisilta keskustassa.

Luovutustempaukseen kutsutaan mukaan myös kampanjatapahtumissa yhteystietonsa luovuttaneita vetoomuksen allekirjoittajia, ja verkkosivuilla julkaistaan avoin kutsu kaikille kiinnostuneille.

Vetoomusviireihin on kertynyt allekirjoituksia tähän mennessä jo huimat yli 5 000 (ja tapahtumia on vielä jäljelläkin...). Loistava saldo!


Tiedustelen nyt alustavasti, mikä on ryhmämme mahdollisuus osallistua luovutus-actioniin. Kuinka moni mahdollisesti pääsisi paikan päälle? Löytyykö innostuneita allekirjoitusten kerääjiä aamuksi keskustaan? Ilmoittakaa Idalle!

TIEDOTUSTILAISUUS
30.8.2007

TURVAPAIKKAA HAKENUT IRANIN KURDI NAZE AGHAI
EDELLEEN VANGITTUNA METSÄLÄN SÄILÖÖNOTTOKESKUKSESSA


Vapaa liikkuvuus -verkosto järjestää tiedotustilaisuuden kirkolta apua
hakeneen Naze Aghain saaman kohtelun johdosta. Tiedotustilaisuuden tarkoitus
on tuoda kuuluviin Aghaita auttaneiden näkökulma, kertoa tilanteen
taustoista sekä kirkko turvapaikkana -käytännön tarkoituksesta.

AIKA: torstaina 30.8.2007 klo 11.00-12.00
PAIKKA: Uusi ylioppilastalo (Helsinki), Mannerheimintie 5 B, kokoushuone
Cajsa, 4. kerros

Iranin kurdi Naze Aghai vangittiin ja siirrettiin torstaina 25.8. Helsingin
Metsälän säilöönottokeskukseen ulkomaalaispoliisin toimesta. Säilöönotto
tapahtui sen jälkeen, kun Aghai oli ollut ulkomaalaisvirastossa kuultavana
uuden turvapaikka-anomuksen takia.

Naze Aghai on paennut vainoa, kidutusta ja järjestettyä avioliittoa. Hän on
Iranissa kielletyn poliittisen puolueen jäsenen. Aghain ensimmäinen
turvapaikkahakemus kuitenkin hylättiin, ja piileskeltyään maan alla useita
kuukausia hän haki apua Turun Mikaelin seurakunnasta.

Miksi Naza Aghai otettiin säilöön? Mitä hänelle tapahtuu, jos hänet
käännytetään? Miksi kirkko tarjoaa apua turvapaikanhakijoille? Mikä on
turvapaikanhakijoiden asema Suomessa?

Näistä aiheista puhumassa ja kysymyksiin vastaamassa:
Raija Ala-Lipasti, Turun naiskeskuksen toiminnanjohtaja
Jouni Lehikoinen, Mikaelin seurakunnan kirkkoherra


Lisätietoja:
Raija Ala-Lipasti, 045-1339166 (Tapauksen taustat)
Jouni Lehikoinen, 040-3417234 (Kirkko turvapaikkana -käytäntö)


Tilaisuuden järjestää:
Vapaa liikkuvuus -verkosto, www.vapaaliikkuvuus.net
Katja Tuominen, 050-5373103
Jukka Könönen, 050-5460572
Markus Himanen, 0400-409596

HS:n uutinen Australian kansallisuustesteistä:
------------------------------------------------------

Australia alkaa testata maahanmuuttajien tietämystä

Julkaistu: 26.8.2007 20:17

stt–reuters–afp


Canberra. Australian kansalaisuutta tavoittelevien maahanmuuttajien täytyy tulevaisuudessa tietää esimerkiksi Australian kansalliskukan ja tärkeimmän hevosrodun nimi. Kumpaakin kysymystä saatetaan käyttää uudessa kansalaisuustestissä. Australian hallitus julkisti luonnoksen testistä sunnuntaina.


Testi koostuu 20 kysymyksestä, joista 12:een pitää vastata oikein kansallisuuden saadakseen. Kysymykset valitaan 200 mahdollisen joukosta. Vastaava testi on jo käytössä Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Kanadassa.

Kysymykset käsittelevät hallituksen mukaan maan historiaa, poliittisia instituutioita sekä kansallisia arvoja. Australian kansallisarvoiksi hallitus on määritellyt sanan-, uskonnon- ja kokoontumisvapauden, tasa-arvon, suvaitsevaisuuden sekä myötätunnon.


Uuden säädännön mukaan maahanmuuttajien täytyy myös asua Australiassa neljä vuotta ennen kansalaisuuden saamista. Ennen asuinvuosia vaadittiin kolme. Australian 21 miljoonasta asukkaasta joka neljäs on syntynyt ulkomailla.

Asiasta lisää päivän Hbl:ssä.

Mietin vaan sitä, että käsitykseni mukaan kaikki somalinuoret eivät kuitenkaan valittaneet päätöksestään. Mitä tapahtuu nille, joiden päätökistä ei valitettu?

EU:n moottori eli komissio julkaisi kesäkuussa Green Paper on the Future of the Common European Asylum System. Tässä paperissa todetaan, että vielä on pitkä matka ennen kuin Euroopassa on yhteinen turvapaikkaprosessi ja pohditaan, miten kannattaisi edetä tätä päämäärää kohti. Ehdotetaan, että lisätään käytännön yhteistyötä eri viranomaisten välillä ja että selvitetään millä keinoin eri maiden kansalliset turvapaikkaprosessit voidaan yhdenmukaista. Lisäksi paperissa mainitaan, että saatetaan perustaa jonkinlainen EU-tasolla toimiva turvapaikkavirasto.

Komission green paperit ovat keskustelupapereita. Näiden avulla EU viestittää omia näkemyksiä ajankohtaisista asioista ja avaa keskustelun eri maiden, kansalaisjärjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Eli nyt tulevan vuoden aikan keskustellaan ja pohditaan. Sitten jossain vaiheessa komissio julkaisee White Paperin, jossa löydään lukkoon mitä on sovittu ja päätetään millä tavalla edetään. Eli syksyn mittaan kannatta vilkaista eri järjestöjen ja viranomaisten nettisivuja ja sieltä poimia kommentteja tästä komission keskustelupaperista.

Toinen mielenkiintoinen asiakirja EU:hun liittyen on tietenkin perussopimus. Kun/jos tämä hyväksytään paljon muuttuu myös turvapaikkapolitiikan ja -oikeuden alalla. Kommentit perussopimuksen vaikutuksista maahanmuuttokysymysten näkökulmasta löytyy mm. statewatchin sivuilta. Eräs omasta mielestäni hyvinkin mielenkiintoinen seuraus tästä perussopimuksesta on, että se antaa EY-tuomioistuimelle mandaatti toimia myös turvapaikka-jutuissa. Tästä löytyy mielenkiintoinen paperi siitä, mitä EY-tuomioistuin itse miettii asiasta ja miten se aikoo organisoida itseään mahdollisia tp-tulvia varten.

stt

Tukholma. Ruotsi voi jatkossa käännyttää Keski- ja Etelä-Irakista saapuneita pakolaisia takaisin kotimaahansa, kertoo sanomalehti Dagens Nyheter.

Ruotsin maahanmuuttovirasto päätti torstaina, että turvapaikanhakijan on pysyvän oleskeluluvan saadakseen kyettävä osoittamaan, että häntä henkilökohtaisesti on uhkailtu tai vainottu.

Päätös voi merkitä irakilaisten joukkokäännytyksiä, sillä monien maasta saapuneiden pakolaisten lupa-asiat ovat vielä ratkaisematta.

Pelkästään kuluvan vuoden aikana Ruotsiin on saapunut yli 9 000 irakilaista pakoon kotimaansa levottomuuksia.

Viraston ennakkopäätös koskee 51-vuotiasta bagdadilaismiestä, joka ei kyennyt todistamaan, että nimenomaan häneen kohdistuisi erityistä uhkaa, jos hänet palautettaisiin Bagdadiin.

Ruotsi on voinut jo alkuvuodesta asti käännyttää takaisin turvapaikanhakijoita Pohjois-Irakin kurdialueilta. Kurdihallinto on tosin kieltäytynyt ottamasta heitä vastaan vedoten resurssipulaan.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty tuomitsee Ruotsin ratkaisun. Viraston pääjohtajan Dan Eliassonin mukaan he kuitenkin vain noudattavat lakia ja maahanmuuttotuomioistuimen linjauksia.

Hei kaikki!

Ryhmämme on jäänyt kesätauolle. Syyslukukauden ensimmäinen kokous pidetään elokuussa, keskiviikkona 22.8.2007 klo 17.00. Paikasta voimme varmasti sopia myöhemmin.

Hyvää juhannusta kaikille!
Ida

MAAILMAN PAKOLAISPÄIVÄ 20.6.

YK:n maailman pakolaispäivänä halutaan huomiota niille miljoonille
ihmisille, jotka joutuvat jättämään kotinsa ja elämään pakolaisina.

Ohjelmaa Helsingin Narinkkatorilla klo 12-­16

12.00   Kilimanjaro Africa Choir -yhtye esiintyy
12.45   Yksi Ääni -työryhmä esittää
       turvapaikanhakijoiden luovan kirjoittamisen kurssin helmiä. Mukana
       runoilijat Riina Katajavuori, Kalle Niinikangas, Andy Willoughby ja Bob
       Beagrie.
13.45   Kilimanjaro Africa Choir -yhtye esiintyy
14.30   Maahanmuuttoministeri Astrid Thors
       vierailee tapahtumassa ja vastaa turvapaikanhakijoiden kysymyksiin
15.00   B-lupavetoomus luovutetaan ministeri Thorsille

Päivän aikana voit koettaa onneasi Amnestyn turvapaikkapelissä. Saatavilla
on tietoa pakolaisuudesta ja turvapaikanhakijoista.
Tarjolla on myös reilun kaupan kahvia.

Hesarin nettisivuilta torstaina 17.5. bongattua:

"Ulkomaalaisvirasto keskeytti irakilaisten palautukset alkuunsa"
Lasse Kerkelä

Ulkomaalaisvirasto (Uvi) on keskeyttänyt suojelua tarvitsemattomien pohjoisirakilaisten ihmisten turvapaikkahakemusten käsittelyn toistaiseksi. Uvi selvittää, voiko se sittenkään palauttaa turvapaikanhakijoita kahden kuukauden takaisen linjauksensa mukaisesti Pohjois-Irakiin.

Uvi päätti tuolloin, että se alkaa tehdä palautuspäätöksiä suojelua tarvitsemattomille pohjoisirakilaisille kolmeen kurdimaakuntaan Dohukiin, Arbiliin ja Suleimaniaan.

Suomalaisviranomaiset pitivät aiemmin palautuksia näille alueille teknisesti mahdottomina. Sen vuoksi pelkästään viime vuonna 81 turvapaikanhakijaa sai tilapäisen oleskeluluvan, vaikka he eivät olleet Uvin mielestä suojelun tarpeessa.

Ulkomaalaisviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, ettei virasto ole tehnyt vielä yhtään palautuspäätöstä Irakiin.

"Meillä on harkinnassa sellaisia tapauksia, joissa palautukset voivat tulla kyseeseen. Emme ole kuitenkaan alkaneet vielä kirjoittaa päätöksiä. Sen sijaan suojelun tarpeessa olevat irakilaiset saavat kyllä ratkaisuja hakemuksiinsa."

Monet kansalaisjärjestöt kuten Amnesty ja Pakolaisneuvonta ovat vaatineet, ettei Ulkomaalaisvirasto aloittaisi palautuksia. Järjestöt pitävät aluetta turvattomana.

Myös tuore maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) ilmoitti valintansa jälkeen, että Suomen pitää arvioida Pohjois-Irakin turvallisuustilanne uudelleen palautettavien turvallisuuden takaamiseksi.

Esko Revon mukaan Uvin maaliskuinen linjaus pätee edelleen, mutta virasto haluaa vielä tietää, millaisia kokemuksia muilla mailla on palautuksista Irakiin.

EU-maat ovat Revon mukaan toistaiseksi palauttaneet pelkästään joitakin yksittäisiä ihmisiä Pohjois-Irakiin.

Suomesta haki turvapaikkaa 225 irakilaista viime vuonna. Tämän vuoden tammi–maaliskuussa turvapaikkahakemuksen on jättänyt 62 irakilaista.

Tiistaina 27.3. kokoonnumme jälleen klo 17.30 opintopiiriin. Antti ja Laura alustavat Ulkomaalaislaista.

Laki löytyy netistä osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040301

Laki on kaikkiaan noin 60 sivua pitkä, erityisesti tulemme keskittymään lukuihin 4 (Oleskelu) ja 6 (Kansaivälinen suojelu).

Nähdään, tervetuloa kaikille!

B-oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta kampanjoidaan.

B-lupakampanjasta saa tietoa b-lupa.net -sivustolta. Sivuilla kerrotaan B-lupalaisten tilanteesta ja tiedotetaan kampanjaan liittyvistä tapahtumista.

Useiden eri järjestöjen yhteinen kampanja vaatii B-lupalaisille jatkuvia oleskelulupia ja vastustaa heidän karkoittamistaan.

Kannattaa käydä tutustumassa (Linkki sivustolle)

Ke 7.3. klo 18–20
Eduskuntavaalien keskustelutilaisuus - Maahanmuuttajaehdokkaiden vaalikeskustelu

Teemat: Maahanmuuttopoliittinen ohjelma, yhdenvertaisuuslaki, kotoutumislaki, maahanmuuttajien työllistäminen, koulutus ja asuminen, maahanmuuttajanuorten tilanne, rasisminvastainen politiikka ja välineet, kehitysyhteistyö ja maahanmuutto.

Paikalla seuraavat ehdokkaat:
Alisha Hasan Helsingin vaalipiiri, Keskusta
Zahra Abdullah Helsingin vaalipiiri, Vihreät
Viola Heistonen, Uudenmaan vaalipiiri, Kristillisdemokraatti
Ketevan Liedenpohja, Helsingin vaalipiiri, Rkp
Zahra Osman-Sovala, Helsingin vaalipiiri, SDP
Ella Lazareva, Helsingin vaalipiiri, Keskusta
Hans-Christian Daniel, Uudenmaan vaalipiiri, Kokoomus

Ohjelma:

Dosentti Pasi Saukkosen alustus: "Maahanmuuttajanäkökulma, onko sellaista?".

Ehdokkaat esittelevät maahanmuuttajiin liittyvän ohjelmansa ja -tavoitteensa (kukin n. 5min.)

Yleisökysymykset (haluamalleen ehdokkaalle)

Tilaisuuden juontavat Ali Qassim ja Markus Syrjänen
Järjestäjät: Caisa ja Enar-Finland ry.
Vapaa pääsy.

Maanantaina 5.3.2007 klo 17-20 Uuden ylioppilastalon Alina-salissa, Mannerheimintie 5 A, 3.krs.

Viime vuonna käsiteltiin 2341 turvapaikkahakemusta. Vain 38 hakijalle myönnettiin turvapaikka. Lisäksi myönnettiin 86 oleskelulupaa suojelun tarpeen perusteella. Turvapaikkaprosessi jakaa mielipiteet. Ovatko päätökset epäoikeudenmukaisia ja huonosti perusteltuja? Hyysätäänkö meillä ihmisiä? Täyttääkö Suomi alkuunkaan kansainväliset velvoitteensa pakolaisten suojelusta?

Tule pelaamaan, katsomaan ja keskustelemaan.

Klo 17
Tapio Laakso ja Anni Sinnemäki ovat haastaneet eri alojen vaikuttajia pelaamaan Amnestyn turvapaikkapeliä. Tule katsomaan tai testaamaan erä elämää turvapaikanhakijana.

Klo 18
Jenni Lingon dokumenttielokuva Turvapaikka. Dokumentti kolmesta alaikäisestä, jotka odottavat turvapaikkapäätöksen käsittelyä. Dokumentin jälkeen keskustelua.

Järjestäjät: HYY:n Vihreät ja Helsingin Vihreiden nuorten rasisminvastainen työryhmä

Hesarista juttu hallinto-oikeuksien ja Uvin näkemyseroista.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hallinto-oikeudet+Supon+kanta+vaikuttanut+liikaa+oleskelulupap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6siin/1135225440628

Sunnuntaina 25.2. TV1 klo 21.15 tulee DocPoint-festivaaleilla ensi-iltansa saanut dokumentti, joka kertoo Suomen turvapaikkapolitiikasta kolmen yksittäistapauksen avulla. Kannattaa katso!

Lisää dokumentista DocPoint:n sivuilta:
http://www.docpoint.info/katalogi/index.php?tyyppi=elokuva&elokuva=441&kieli=suomi&katalogi=1&vuosi=2004

t. Suvi

Tämän päivän hesarissa juttu Somalian pahentuneesta tilanteesta:

"Somalia on vaarassa luisua takaisin kaaokseen ja anarkiaan eli tilanteeseen, jossa se oli ennen kuin islamistit ottivat vallan viime vuonna, arvioivat tarkkailijat ja paikalliset asukkaat."

"Sadat ihmiset ovat jo paenneet taisteluja pääkaupungista. "Ongelma on se, että kukaan ei tiedä, minne paeta. Hyökkäykset voivat tapahtua missä tahansa", kertoo helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Zahra Abdulla, joka on päivittäin yhteydessä Somaliassa asuviin sukulaisiinsa."

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Somalia+ajautumassa+takaisin+anarkiaan/1135225286347


BBC:ltä löytyy muuten aika kattavasti ajankohtasta matskua

Somalian
http://news.bbc.co.uk/2/hi/in_depth/africa/2004/somalia/default.stm

Irakin
http://news.bbc.co.uk/2/hi/in_depth/middle_east/2002/conflict_with_iraq/default.stm

ja Afganistainin tilanteesta.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/in_depth/south_asia/2004/afghanistan/default.stm

Toimittajat ovat välilillä kyselleet UVIlta, miten muuttunut tilanne vaikuttaa lupalinjauksiin, joten jos tästä tulee jotain infoa, niin kirjoitetaan tänne.

Onko kukaan muuten nähnyt missään, että joku suomalainen poliitikko tai viranomainen olisi kommentoinut Ruotsin kehoitusta antaa Irakilaisille turvapaikkoja (katso Sinin viesti alla)?

t: Markus

Vaalipaneelissa puolueiden edustajat keskustelevat ajankohtaisista asioista liittyen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan. Kenelle myönnetään turvapaikka? Tarvitaanko Suomeen lisää ulkomaista työvoimaa? Entä pitäisikö Suomen ottaa lisää kiintiöpakolaisia?

Aika: ti 27.2.2007 klo 17-19
Paikka: Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki

Vaalipanelistit:
Erkki Tuomioja, SDP
Anni Sinnemäki, Vihreät
Astrid Thors, RKP
Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto
Ella Lazareva, Keskusta
Nina Suomalainen, Kokoomus
Heini Röyskö, KD
Johanna Rossi, Perussuomalaiset

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii pprojektipäällikkö Outi Lepola Ihmisoikeusliitosta.

Vaalipaneelin järjestävät: Amnestyn Suomen osasto, Pakolaisneuvonta ry, Suomen Pakolaisapu ry, Lastensuojelun Keskusliitto ja Ihmisoikeusliitto.

TERVETULOA!

Järjestöt ovat julkaisseet yhteisen vaalikannanoton, joka löytyy: www.pakolaisneuvonta.fi

Lisätietoja: Reetta Helander, (09) 2519 0014, 050 412 9413, reetta.helander@pakolaisneuvonta.fi

BBC:n nettisivuilta juttu Ruotsin EU- ja maahanmuuttoministerien muille jäsenmaille suunnatusta kehotuksesta ottaa vastaan irakilaisia turvapaikanhakijoita.

http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/6355127.stm


Juttu Svenska Dagbladetista täällä

http://www.svd.se/dynamiskt/inrikes/did_14607589.asp



Huomattavaa myös mainittu 15.2. järjestettävä EU-maiden oikeus- ja maahanmuutoministerien kokous!

T. Sini jolla vihdoin tunnukset

Pakolaisryhmän seuraava kokous on maanantaina 12.2. klo 17.30.

Aiheina ainakin lukupiiri, vierailut, rasismin vastainen päivä, kampanjat.

Jos olet kiinnostunut liittymään seuraan, niin lähetä sähköpostia vetäjille: Markus Himaselle, markus.himanen@helsinki.fi tai Jukka Könöselle, jukka.kononen@helsinki.fi.

Eilen kokouksessa kannustettiin käyttämään blogia mielenkiintoisten juttujen välittämisessä.
Tässä siis linkki HS:n uutiseen otsikolla "Venäjä häätää ulkomaalaiset kauppiaat pois toreilta":

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Venäjä+häätää+ulkomaalaiset+kauppiaat+pois+toreilta/1135224408181

ja otteita siitä:

"Ulkomaan kansalaisia saa torikauppiaista olla nyt enää 40 prosenttia ja huhtikuun alusta ei lainkaan."

"Lainsäätäjät ja viranomaiset ovat perustelleet määräystä sillä, että näin tuodaan järjestystä torikauppaan ja estetään ennalta rasistisia rikoksia."

"Putinin mukaan uusia määräyksiä tarvittiin "syntyperäisen venäläisen väestön etujen turvaamiseksi"."

 

Ulkomaalaisvirasto ryhtyy antamaan käännytyspäätöksiä Afganistanista tulleille turvapaikanhakijoille.

Tämä tarkoittanee käytännössä sitä, että tilapäisiä lupia (b-lupia) saaneita afgaaneja aletaan käännyttää lupien umpeutuessa. Käännytykset ovat nyt mahdollisia myös Pohjois-Irakista tulleiden kohdalla.

Helsingin sanomien uutisen mukaan linjanmuutoksen taustalla on ulkomaalaispoliisin ilmoitus siitä, että se uskaltautuu tätä nykyä Afganistaniin.

Pari lainausta Hesarin uutisesta Suomi alkaa palauttaa ihmisiä Afganistaniin ja ehkä Irakiin

”Ulkomaalaisvirasto on jo muuttanut poliisin ilmoituksen vuoksi linjaansa afgaanien osalta joulukuussa. Kahdeksan afgaania on jo saanut käännytyspäätöksen. Päätoksistä voi vielä valittaa hallinto-oikeuteen.”

””Afganistanilaisille hakijoille ei varmaan enää myönnetä tilapäisiä oleskelulupia, jos olosuhteet heidän kotimaassaan säilyvät nykyisenlaisina”, sanoo Uvin turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.”

”Hän arvioi, että Suomi saattaisi käännyttää 60–70 uutta afgaanihakijaa kotimaahansa tänä vuonna, jos hakijamäärät kehittyvät odotetusti. ”

Lasse Kerkelä, Helsingin Sanomat, 4.1.2007

Tilapäisistä luvista katso alla B-luokan turvapaikkapolitiikkaa

Perheenyhdistämiseen liittyviä käytännön epäkohtia

SPR korosti, ettei pakolaisen perheenyhdistäminen aina toteudu Suomessa kaikille siihen oikeutetuille. SPR:n pakolaistyön suunnittelija Ann-Charlotte Sirén-Borrego kertoi perheenyhdistämismenettelyyn liittyvistä ongelmista. Vaikeuksia perheenyhdistämistä hakeville aiheuttaa muun muassa se, että Suomen lähetystöt ovat usein pitkän matkan päässä, jopa toisessa maassa. Lisäksi lasten ja naisten saattaa olla vaikeaa tai mahdotontakin matkustaa yksinään. Matkustamiseen liittyy kalliiden matkakulujen lisäksi myös kieli- ja viisumiongelmia. Monissa maissa postin kulku ei ole luotettavaa. Lähetystöt taas joutuvat usein käsittelemään hakemuksia minimihenkilöstöllä ja – resursseilla. Jos hakija ei pääse haastatteluun, hakemus saattaa raueta tai Ulkomaalaisvirasto voi tehdä asiassa kielteisen päätöksen.

SPR ehdotti ratkaisuksi yhteistyötä perheenyhdistämishaastattelujen teossa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n sekä muiden Pohjoismaiden edustustojen kanssa tai haastattelujen tekemistä puhelimitse tai vasta Suomessa. Sisäministeriön ja Ulkomaalaisviraston mukaan käytännön muuttaminen edellyttäisi kuitenkin ulkomaalaislain muuttamista, sillä nykyisten säädösten mukaan vain poliisi, Ulkomaalaisviraston ja lähetystöjen työntekijät voivat tehdä ulkomailla kyseisiä haastatteluja.

Ulkomaalaisviraston perheenyhdistämismenettely

Ulkomaalaisviraston ylitarkastaja Leena Turku kertoi perheenyhdistämismenettelystä Ulkomaalaisvirastossa. Oleskeluluvan myöntäminen selvitetään yleensä asiakirjanäytön perhesiteestä sekä hakijoiden kuulemisen perusteella. Usein pyydetään myös kirjallisia lisäselvityksiä ja tarvittaessa tehdään DNA-tutkimus tai pyydetään viranomaislausuntoja. Laki suosittaa yhdeksän kuukauden käsittelyaikaa, mutta Turun mukaan se ei ole aina realistista, vaikka siihen toki pyritään.

Ulkomaalaislain mukaan perheenyhdistämistä hakevalla ei ole toimeentuloedellytystä eikä hänen ja hänen omaistensa tarvitse korvata perheenyhdistämisestä aiheutuvia kuluja, jos perheen kokoajalla on turvapaikka tai oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella (A-status, niin sanotun B-luvan saaneen perheenjäsenille ei voida myöntää oleskelulupaa perhesiteen perusteella). Muutamien puhujien ja muiden osallistujien mukaan viranomaisilla on kuitenkin toisinaan erilaisia tulkintoja siitä, milloin hakijalle ja hänen perheelleen korvataan perheenyhdistämisestä aiheutuvat kulut (matkat, tulkkipalvelut jne.).

Sisäministeriön lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola totesi kommenttipuheenvuorossaan, ettei viimeaikaisen lainsäädännön tarkoitus ole ollut rajoittaa ilman huoltaa Suomeen tulleiden lasten perheenyhdistämistä Suomessa. Kantolan mukaan lapsen etua ei ole mahdollista määritellä nykyistä tarkemmin laissa, sillä lapsen etua ei voida määritellä yleispätevästi. Yleensä lapsen etu on esimerkiksi, että tiedetään, missä vanhemmat ovat.

Perheenjäsenten jäljittäminen ja tuleva lakimuutos

Ulkomaalaisviraston ylitarkastaja Monica Harju kertoi ilman huoltajaa olevien turvapaikanhakijalasten vanhempien jäljittämisestä ja ensi vuoden alussa voimaan astuvasta lakimuutoksesta, jonka mukaan jäljittäminen on jatkossa UVIn vastuulla. UVIssa on meneillään hanke, jossa valmistellaan jäljittämisen aloittamista. UVI tulee tekemään ostopalvelusopimuksen jäljittämisestä kansainvälisen järjestön kanssa. Mahdollisia tahoja ovat Across Borders, ISS, IOM ja Suomen lähetystöt. Käytännössä jäljittäminen käynnistettäisiin turvapaikkaprosessin alussa.

Ulkomaalaislain muutosesityksessä huomioidaan jäljittämisen luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus. Jäljittämisen tarkoituksena on auttaa lasta saamaan uudelleen yhteys vanhempaan/huoltajaan sekä edesauttaa UVIn päätöksenteon perustumista tosiasioihin. Jäljittäminen voi kohdistua lapsen kotimaahan tai kolmanteen maahan. Yleinen ongelma on se, että tietoja ei saada tai niiden saaminen kestää kauan, mutta UVI pyrkii kuitenkin pysymään säädetyissä käsittelyajoissa. UVI kertoo lapsen edustajalle jäljittämisestä saamansa tiedot, ja edustaja päättää, miten lapselle kerrotaan asiasta (esim. vanhemman kuolema).

Pakolaisneuvonnan vanhempi lakimies Kirsi Hytinantti toi kommenttipuheenvuorossaan esiin lapsen vanhempien jäljittämiseen liittyviä mahdollisia epäkohtia. Miten voidaan esimerkiksi varmistaa, että ulkomailta saadut tiedot ovat luetettavia? Entä kuka tietoja voi antaa? Tietävätkö vanhemmat, että lapsi on hakenut turvapaikkaa? Jäljittämisestä päätettäessä tulisi ottaa huomioon, että lapsi voi paeta vanhempiaan esim. kunniaväkivaltaan ja ihmiskauppaan liittyvissä tilanteissa. Toisaalta jäljittäminen voi aiheuttaa vaaraa myös perheenjäsenille. Lapsi ei kaikissa tapauksissa ehdi kommentoida hänestä saatuja tietoja ennen turvapaikkapäätöksen tekemistä. Jäljittäminen voi lisäksi hidastaa turvapaikkatutkintaa ja johtaa virheelliseen päätökseen. Jäljittämistä ei koskaan pitäisi tehdä lapsen tai edustajan suostumuksen vastaisesti.

Punaisen Ristin henkilötiedustelu

SPR:n suunnittelija Aki Väilä kertoi Punaisen Ristin henkilötiedustelusta. Henkilötiedustelua käytetään silloin, kun muut tavat perheyhteyden palauttamiseksi eivät ole toimineet. Punainen Risti ei osallistu turvapaikkapäätöksiin eikä voi ottaa jäljityspyyntöjä viranomaisilta. SPR:n jäljittämisen tarkoitus on humanitaarinen ja se tulee jatkossakin pysymään erillisenä prosessina viranomaisten tekemistä jäljittämisistä.

Yksintulleen lapsen kohdalla jäljityspyynnön voi tehdä vain lapsi/lapsen edustaja tai sosiaalityöntekijä. Tänä vuonna on pantu vireille 20 uutta alaikäisten henkilötiedustelua. Lisäksi 14 tapauksessa alaikäistä etsitään ulkomailta. Onnistumisprosentti kaikissa hauissa on noin 45, mutta lasten osalta ei ole erillistä tietoa. Sekä SPR että UVI kehottivat jatkossa käyttämään hakuja molempien tahojen kautta.

Lapsen asema ryhmäkodissa

Espoon kaupungin edustajat Aino-Marja Kairamo ja Anne Niittylä kertoivat lapsista, jotka eivät saa perhettään Suomeen, mutteivät myöskään voi käytännössä palata perheidensä luokse esim. Afganistaniin, Irakiin tai Somaliaan. Espoossa on myös nuoria, jotka ovat saaneet kielteisen perheenyhdistämispäätöksen vasta 1,5 vuotta DNA-testien ottamisen jälkeen.

Ryhmä- ja perheryhmäkodit tarkoitettiin alun perin väliaikaiseen asumiseen, mutta viime vuosina kodit ovat alkaneet täyttyä kielteisen perheenyhdistämispäätöksen saaneista nuorista. Näiden nuorten olisikin hyvä päästä lastensuojelun piiriin, ja he tarvitsevat muutakin kuin asumispalveluja.

Viranomaisten välinen tiedonantovelvollisuus

Ensi vuoden alussa voimaan astuvaan ulkomaalaislain muutokseen sisältyy myös niin sanottu tiedonantovelvollisuus eri viranomaisten kesken. Käytännössä Ulkomaalaisvirasto voi esimerkiksi pyytää ryhmäkotien ja vastaanottokeskusten henkilökunnalta tietoja lapsen iästä ja henkilöllisyydestä sekä sukulaisten olinpaikasta. Sosiaalityöntekijä Jaana Sikiö SPR:n Turun vastaanottokeskuksesta ja edustajana toimiva Minna Virta pohtivat lakimuutoksen vaikutusta ryhmäkotien ilmapiiriin sekä sosiaalityöntekijän ja edustajan väliseen yhteistyöhön.

Sikiö ja Virta korostivat, että on tärkeää tehdä ero turvapaikkaprosessin ja lapsen arjen välillä. Luottamus henkilökunnan ja lasten välillä on avainasemassa työn onnistumisen kannalta, ja vaarana onkin, että luottamuksellinen ilmapiiri kärsii tiedonantovelvollisuudesta. Sikiön ja Virran mukaan vaikuttaa siltä, ettei vastaanottokeskusten henkilökunnalle ole vielä oiken selvinnyt, miten he voivat auttaa UVIa. Yleensä lapset tietävät, missä vanhemmat ja sukulaiset ovat, ja he antavat eri tahoille samat tiedot. Voiko uusi lakipykälä kuitenkin aiheuttaa salailua, vanhempien piileskelyä tai pelkoa olla yhteydessä vanhempiin?

Myös niin sanottu ankkurilapsi-ilmiö nousi esiin seminaarin loppupuolella. Ulkomaalaisviraston edustaja selvitti, että päätöksenteossa suhtaudutaan kriittisesti lapsiin, jotka on lähetetty maahan tarkoituksena koko perheen maahantulo. Sisäministeriön edustaja mainitsi myös, että jos lapsi ei halua jäljittää vanhempiaan, on kyseessä mahdollisesti ”ankkurilapsi”. Toisaalta esimerkiksi Lastensuojelun Keskusliiton Taina Martiskainen nosti esiin Vuoden pakolaisnaisen ja monet muut vastaavat tapaukset, joissa turvapaikanhakijalapsen pakomatkan tarkoituksena on nimen omaan ollut saada myös perheensä turvaan, mutta se ei silti tarkoita sitä, etteivät sekä lapsi että hänen perheensä olisi todellisessa suojelun tarpeessa.

Tutkimustuloksia pakolaisnuorten perheenyhdistämisistä

Kansainvälisen työn diakoni Sari Koistinen esitteli pakolaisnuorten perheenyhdistämistä käsittelevän Pro gradu-työnsä tuloksia. Koistinen haastatteli tutkimustaan varten yhdeksää Suomeen ilman huoltajaa tullutta somalinuorta, joista yksi oli mukana tilaisuudessa kertomassa omia kokemuksiaan.

Koistisen mukaan perhe vahvistaa nuoren myönteisen identiteetin kehittymistä kahden kulttuurin välissä. Koistisen tutkimilla nuorilla koulun merkitys korostui kotoutumisessa, sillä useimmilla ei ollut juurikaan kodin ulkopuolisia harrastuksia. Nuoret kokivat elämän ilman perhettä turvalliseksi, mutteivät onnelliseksi. Varsinkin äidin tärkeys perheenyhdistämisessä tuli esiin tutkimuksessa. Vaikka joillakin nuorilla olikin ollut perheenyhdistämisen jälkeen esim. elämäntapoihin ja rahankäytttöön liittyviä ristiriitoja perheen kanssa, he kokivat huolien ja stressin vähentyneen sekä kouluun ja kotoutumiseen keskittymisen helpottuneen. Omista kokemuksistaan kertonut nuori toi esiin muun muassa perheenyhdistämisprosessin hitauteen liittyviä epäkohtia: hänen perheenjäseniään kuoli ja kaksi veljeä ehti tulla täysi-ikäiseksi neljä vuotta kestäneen perheenyhdistämisprosessin aikana.

Lopuksi

SPR:n seminaari onnistui kokoamaan yhteen mielenkiintoisia ja uusiakin puhujia sekä yleisöön laajan kirjon alan ihmisiä. Lopputuloksena oli kattava päivitys tämänhetkiseen sekä tulevaankin tilanteeseen perheenyhdistämiskäytännöissä Suomessa. Eri tahojen kokoamista yhteen ja monipuolista keskustelua tarvitaan jatkossakin, sillä puheenvuoroista ilmeni paikoin, kuinka eri osapuolilla saattaa olla melko erilaiset, jopa vastakkaiset, näkemykset käsitellyistä asioista. Suosittelen SPR:n seminaareja jatkossakin!

Monet puhujat jakoivat puheenvuorostaan kirjallisen version, joten hyödyllistä lisämateriaalia on saatavailla seminaariin osallistuneilta (Jukka, Markus, Anna).

Katso myös SPR:n tiedote seminaarista osoitteesta www.redcross.fi/ajankohtaista/uutiset/perheenyhdistaminen.

SPR työstää seminaarista myös raportin, joka ilmestyy myöhemmin.

Anna G. Mikkonen

Tässä pari kuvaa syyskuisestaTampereen ryhmän järkkäämästä mielenosoituksesta. Kaupungissa oli epävirallinen EU:n sisä- ja oikesministerien kokous.




























Mielenosoitus päättyi hiljaiseen hetkeen EU:n rajapolitiikan uhrien muistolle Tamperetalon edustalla. Dan pitää puhetta marssin jälkeen ennen hiljaista hetkeä.
















Puheen teksti löytyy Danin blogista.

Valokuvat on ottanut Petri Vanhanen.

4.12. Pikkujoulut

7.12.-20.12. Tuomaan markkinat
13.12. Opintopiiri, aiheena siirtolaisuus läntisen Välimeren alueella
18.12. Kansainvälinen siirtolaispäivä, toimintaa

17.1. Kokous, kevään toiminnan suunnittelua

21.3. Rasismin vastainen päivä

Jos olet kiinnostunut liittymään seuraan, niin lähetä sähköpostia vetäjille: Markus Himaselle, markus.himanen@helsinki.fi tai Jukka Könöselle, jukka.kononen@helsinki.fi.

Osallistuimme viikonvaihteessa 20.-22.10. Hanasaaren kulttuurikeskuksessa järjestettyyn Globsol2006–tapahtumaan. Mukana oli noin 60 nuorta Suomesta ja Ruotsista keskustelemassa monikulttuurisesta yhteiskunnasta.

Ohjelma koostui vierailijoiden esityksistä ja osallistujien ryhmätyöskentelystä. Puhujina olivat muun muassa Pekka Haavisto Sudan-aiheellaan sekä ruotsalainen Soledad Pinero Misa, jonka esitys toi näkökulmia monikulttuurisuuteen omien kokemusten kautta.

Ryhmätyöskentelyä varten joukko oli jaettu omien kiinnostusten mukaan seuraaviin aiheisiin: koulu, media, demokratia ja maahanmuutto. Allekirjoittaneet olivat maahanmuutto-ryhmän osana. Aikaa ryhmällä oli vain kymmenen tuntia (joista suurin osa puristettuna oikeastaan lauantaihin), joten maailmaa mullistavia uusia oivalluksia tai muuta syvempää keskustelua ei saatu aikaan. Lopuksi piti kuitenkin koota esitys – ryhmämme mielenosoituksena esitetty julistus ilmestynee aikanaan tapahtuman nettisivuille http://www.globsol.info/.

Ryhmän kokoontumisissa käytiin läpi Suomen ja Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa kunkin omien kokemusten ja faktojen pohjalta sekä puhuttiin vähemmistöistä, erityisesti Suomen romanien tilanteesta.

Parasta antia ryhmätyöskentelystä oli kuulla kokemuksia maahanmuuttajataustaisilta osallistujilta sekä ruotsalaisilta Ruotsin tilanteesta. Suomen tilanteesta toimme esille B-lupakäytännön.

Kotiin vietäväksi saimme ison nivaskan faktatietoa (mm. Uvi, Migrationverket, YK). Eipä enää tarvitse perustella mielipiteitään mutu-tuntumalla, kun on lukuja ja sanoja joihin vedota.

Tapahtuman aikataulutus oli todella tiukka, mutta silti voimme suositella osallistumista, jos mielenkiintoiset esitykset ja aiheen pyörittely kiinnostaa. Tämän vuoden tapahtuma oli järjestyksessään vasta toinen, seuraavan kerran järjestetään ensi vuonna.

Sen voisi vielä mainita, että toinen ryhmän ohjaajista oli tietoinen Tampereen ryhmän tekemästä Turvapaikka-pelistä ja mainitsi siitä J


Suvi Weckman ja Sini Pöyhönen

Turvapaikanhakijoista käydään paljon keskustelua pääasiassa viranomaisten näkökulmasta. Sisäministeri Kari Rajamäki on toistuvasti puhunut niin turvapaikkashoppailijoista kuin nyttemmin turvapaikkakiertolaisistakin. Rajamäki on myös antanut ymmärtää Suomen turvapaikkapolitiikan olevan liberaalia ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön olevan merkittävä ongelma.

Todellisuudessa Suomen turvapaikkapolitiikka on yksi Euroopan tiukimmista. Turvapaikanhakijoita tulee Suomeen hyvin vähän ja vielä harvempi heistä saa turvapaikan. Viime vuonna turvapaikanhakijoita oli 3 574, ja turvapaikkoja myönnettiin 12 kappaletta. Turvapaikan sai siis n. 0,3 % hakijoista. Tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt n. 40 %.

Suuri osa kielteisen päätöksen saaneista on tullut Suomeen jonkin toisen Euroopan unionin maan kautta tai hakenut turvapaikkaa ensin jostakin toisesta EU-maasta. Dublin-asetuksen nojalla nämä hakijat käännytetään takaisin siihen maahan, johon he ovat ensimmäiseksi unionin alueella päätyneet. Amnestyn ja useiden muiden järjestön tekemät tutkimukset osoittavat kuitenkin, että monissa EU-maissa hakijat eivät pääse oikeudenmukaiseen käsittelyyn. Tämä tieto ei kuitenkaan ole estänyt Suomea käännyttämästä ihmisiä sellaisiinkin maihin, joissa turvapaikanhakijoiden tilanteen tiedetään oleva täysin kestämätön, kuten Kreikkaan.

Niin sanotussa turvapaikkakiertolaisuudessa onkin kyse vain siitä, että kaikissa EU-maissa ei ole mahdollisuutta oikeudenmukaiseen käsittelyyn. Siten kansainvälistä suojelua etsivien ainoa mahdollisuus on usein hakea turvapaikkaa toisesta EU-maasta. Turvapaikan hakeminen on keskeinen ihmisoikeus, jota viranomaisten tulee kunnioittaa. Turvapaikanhakijoiden jatkuva leimaaminen luo kasvualustaa rasismille ja muukalaisvihalle eikä ole hyväksyttävää missään olosuhteissa. On erittäin huolestuttavaa, että epäasiallisia ja negatiivisia kielikuvia käyttävät viranomaiset aina ministeriä myöten.

Se, mistä pitäisi puhua paljon nykyistä enemmän, on monien turvapaikanhakijoiden vaikea tilanne myös Suomessa. Oleskelulupia myönnettiin 597 hakijalle eli noin kuudesosalle hakijoista. Näistä noin puolet oli tilapäisiä lupia. Tämä ns. b-lupa muodostaakin yhden Suomen turvapaikkajärjestelmän vaikeimmista ongelmista. Tilapäiset luvat epäävät monet keskeiset inhimilliseen elämään kuuluvat oikeudet, kuten oikeuden työntekoon ja peruspalveluihin. Tämä merkitsee epävarmaa elämää.

B-luvalla tarkoitetaan siis sellaista tilapäistä oleskelulupaa, joka myönnetään, kun ulkomaalaisen kotimaata pidetään turvallisena, mutta käytännön syyt, kuten vaikkapa huonot liikenneyhteydet tai hakijan heikko terveydellinen tila estävät palauttamisen. Näitä lupia on myönnetty pääasiassa Somaliasta, Afganistanista ja Irakista tulleille hakijoille.

Koska b-lupa ei oikeuta kuntapaikkaan, osalta nuorista ja lapsista on evätty pääsy peruskouluun. Monien peruspalveluiden, kuten terveydenhoidon käyttö on vaikeaa. Yksin Suomeen tulleet alaikäiset joutuvat elämään myös erossa perheestään, koska heillä ei ole oikeutta perheenyhdistämiseen. Matkustaminen on hyvin vaikeaa, koska normaalia ulkomaalaispassia ei myönnetä. Koska väliaikaisten oleskelulupien saaneilla, ei ole monia tavallisen elämän kannalta välttämättömiä perusoikeuksia, niitä ei tulisi käyttää kuin hyvin perustelluissa poikkeustapauksissa.

Onkin huomattava, että usein ongelmat maahanmuuttopolitiikassa eivät ole välttämättä lainsäädännössä vaan käytännön soveltamisessa. Turvapaikkahakemukset käsittelevän ulkomaalaisviraston mukaan b-luvan saaneilla ei ole perusteita saada turvapaikkaa tai kansainvälistä suojelua. Palauttamisen este olisi vain tekninen.

Kuitenkin YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n viimeisimmän kannan mukaan Etelä- ja Keski-Somaliasta tulleille turvapaikanhakijoille tulisi myöntää turvapaikka tai muuta suojelua. Jokainen uutisia seuraava lienee kuullut myös aivan viimeaikoinakin useita kuolonuhreja vaatineista yhteenotoista niin Irakissa, Afganistanissa kuin Somaliassa. Amnestyn mukaan käytäntö onkin kyseenalainen, sillä monien b-luvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotimaan ihmisoikeustilanne on huono.

B-lupa myönnetään monesti hyvin pitkänkin hakuprosessin jälkeen. Lupa myönnetään kerralla vuodeksi ja se voidaan uusia kerran. Koska näiden maiden tilanne on se mikä on, onkin todennäköistä, että suurin osa niistä, joille b-lupa on myönnetty tulevat jäämään Suomeen. Kotouttamispolitiikan tärkeyttä on painotettu kerta toisensa jälkeen maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa. Mitenköhän kahden vuoden odottelu ilman koulutusta ja työtä edesauttaa kotoutumista?

Useat eri tahot Amnestyn lisäksi ovat tuoneet b-lupien ongelmallisuuden esiin. Tampereella ja Turussa asuvat b-lupalasiset ovat tehneet vetoomuksen päättäjille ja kertoneet kohtaamistaan ongelmista. Rasismin vastaisena päivänä maaliskuussa useat järjestöt ja b-lupalaiset marssivat yhdessä nykyistä käytäntöä vastaan. Pakolaisneuvonta on ottanut asiaan kriittisesti kantaa jo useamman kerran. Eduskunnassakin asia on otettu esille. Toistaiseksi kaikki nämä vaatimukset ovat kaikuneet kuuroille korville.

Suomessa ja EU:ssa päättäjiä tuntuvat enemmän kiinnostavan ”laittoman maahanmuuton torjunta” kuin pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien turvaaminen. Amnesty vaatii ohjelmassaan EU:n turvapaikkapolitiikan parantamiseksi muun muassa, että EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan tulee perustua suojelun ensisijaisuuteen ja varmistaa että suojelua hakevat todella pääsevät EU:n alueelle. Yksi vaatimus on, että sellaisille henkilöille, joita ei voida palauttaa, annettaan laillinen asema, joka turvaa heidän ihmisoikeuksiensa toteutumisen. Myös Suomessa b-lupakäytäntöä on muutettava, jotta perusoikeudet turvattaisiin kaikille.

Turvapaikanhakijan oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että päätökset perustuvat luotettavaan tietoon. Ulkomaalaisvirasto ei ole toistaiseksi julkisesti perustellut, miten sillä voi olla parempaa tietoa Somalian tilanteesta kuin UNHCR:llä. Suomesta on myös käännytetty ihmisiä esimerkiksi Iraniin, jossa ihmisoikeustilanne on hälyttävä ja kuolemantuomiot yleisiä. Virheellisten päätösten seuraukset voivat olla hyvin kohtalokkaita, ja epäselvissä tapauksissa päätökset tulisi tehdä hakijan eduksi. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että epäselvissä tapauksissa päätös on aina kielteinen.

Myös kielteisen päätöksen perustelut on oltava selkeät, jotta hakija voi tehdä valituksen. Yksi ongelma on esimerkiksi suojelupoliisin lausunnot, joiden perusteella oleskelupa voidaan hylätä. Lausuntojen perusteluista ei kuitenkaan tarvitse kertoa hakijalle, vaan kielteisissä päätöksissä ilmoitetaan ainoastaan, että suojelupoliisi ei puolla oleskelulupahakemusta. Suomessa ongelmaan ovat kiinnittäneet huomiota Amnestyn lisäksi myös vähemmistövaltuutettu. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut langettavan päätöksen Romanialle vastaavassa tapauksessa. Sisäministeri Rajamäki ei kuitenkaan näe nykyisessä järjestelmässä mitään ongelmia.

Ulkomaalaisviraston toimintaa ei valvo mikään ulkopuolinen ja riippumaton taho. Säilöönottokeskuksen toiminnasta tai käännytysten toimeenpanosta ei ole kuin viranomaisten itsensä antamaa tietoa. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvan varmistamisen kannalta olisikin välttämätöntä, että niin ulkomaalaisviraston kuin myös poliisin toimintaa turvapaikkaprosessissa seurattaisiin systemaattisesti.


***********************************************************************************
Jukan ja Markuksen kirjoittama juttu Politicus-lehteen Suomen turvapaikkapolitiikasta.

Opintopiirissä 25.10 keskustellaan Geneven pakolaissopimuksesta. Voitte etukäteen tutustua itse sopmimukseen. UNHCR:n kotisivuilta löytyy paljon muutakin infoa sekä itse sopimustekstistä että sen merkityksestä tämän päivän maailmassa.

Sopimuksen relevanssista nykymaailmassa kertoo myös artikkeli "The Contemporary Relevance of the 1951 Convention Relating to the Status of Refugees" (kirj. Pilar Villanueva Sainz-Pardo, The International Journal of Human Rights Vol 6, Nr 2, 2002). En pysty linkata suoraan artikkeliin täällä (pääsy asiakirjaan on sallittu vaan aikakauslehden tilaajille, mutta esim. yliopiston koneilla pääsee katsomaan ja tulostamaan artikkelin). Voin tietenkin lähettää artikkelin sähköpostitse jos joku haluaa ja tuon myös kopioita artikkelista opintopiiriin.

Käytä ihmeessä alla olevaa kommentti-funktiota jos haluatte esittää erityistoiveita keskusteluaiheista, taikka jos kaipaatte lisää infoa sopimuksesta tai jos haluatte lisää etukäteismateriaalia.

Pakolaisryhmän seuraava kokous on torstaina 9.11. klo 17.30.

Jos olet kiinnostunut liittymään seuraan, niin lähetä sähköpostia vetäjille: Markus Himaselle, markus.himanen@helsinki.fi tai Jukka Könöselle, jukka.kononen@helsinki.fi.

12.9. Kokous
18.9. Kampanjointia Helsingissä Euroopan unionin turvapaikkapolitiikan kohentamiseksi
21.9. Kampanjointia Tampereella EU:n oikeus-ja sisäministerien kokouksen yhteydessä

11.10. Kokous
21.10. Amnestyn syysseminaari Helsingissä
25.10. Opintopiiri, aiheena Geneven pakolaissopimus
31.10. Vierailu ENAR-Finlandiin

9.11. Kokous
22.11. Opintopiiri, aiheena EU:n maahanmuuttopolitiikka
27.11. Amnestyn seminaari EU-pakolaispolitiikan ulkoisen ulottuvuuden kysymyksistä Tampereella

4.12. Pikkujoulut
13.12. Opintopiiri, aiheena siirtolaisuus läntisen Välimeren alueella
18.12. Kansainvälinen siirtolaispäivä

Amnesty Internationalin Suomen osaston pakolaisryhmän blogi on nyt avattu!